• Terapiaan voi hakeutua yksin minkä tahansa omaa elämää, jaksamista, mielenterveyttä tms. mietityttävän asian tai pulman kanssa. Halutessa voit tuoda joillekin käynneille mukaan läheisiäsi.
• Terapiassa voidaan tarkastella menneisyyttä ja sen vaikutuksia tänä päivänä, nykyisyyttä sekä löytää merkityksiä, keinoja ja voimavaroja elämässä eteenpäin. 
• Myös nepsy-oireiden tuomiin haasteisiin voidaan löytää toimivia, juuri sinulle sopivia ratkaisuja.
• Sinua auttaa kokenut psykoterapeutti, jonka kanssa asioita voi luottamuksellisesti käsitellä. Älä jää yksin.

• ”Pariterapia on yksi perheterapian muoto”. Parisuhteen toimivuus / toimimattomuus heijastuu koko muuhunkin perheeseen ja läheisiin sekä omaan jaksamiseen mm. opiskelu- tai työelämässä.
• Pariterapian tavoitteena on toimivan vastavuoroisen vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin lisääntyminen suhteessa.
• Pariterapia mahdollistaa suhdetta koettelevien asioiden tarkastelun ulkopuolisen henkilön tarjotessa siihen puolueettoman tilan. Terapia auttaa tunnistamaan tunteita, tarpeita, toiveita, pettymyksiä sekä puolisoiden omien suku-/kasvuhistorian mukana tulleiden tulkinta- ja toimintatapojen vaikutuksia.
• ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen” – jo pienillä muutoksilla saattaa olla ratkaisevia vaikutuksia vaikeaksi koettuun asiaan.

Milloin pariterapiaan?

• Parisuhdetta koetellessa esim. kommunikaatiovaikeudet, seksuaaliset ongelmat, elämätilanteen muutokset, lapsettomuus, eromietteet, uskottomuus, puolison mielenterveys- tai päihdeongelma tai vaikkapa työn aiheuttama väsymys, joka heijastuu suhteeseen.
• Pari- ja perheterapiaan voi hakeutua myös ennaltaehkäisevässä mielessä, pohtimaan asioita ja niiden merkityksiä ennen kuin niistä muodostuu ongelmia tai ihan vain oppiakseen tuntemaan itseä ja toista paremmin sekä yhdessä elämisen taitoja. Mm. uusioperheissä tulee vastaan useita kysymyksiä, joihin on hyvä miettiä tämän perheen toimivat mallit.

• Perheterapialla tarkoitetaan koko perheen hoitoa, jossa yksi tai useampi perheenjäsen saa terapiaa. ”Perheeksi käsitetään ensisijaisesti se perheenkaltainen vuorovaikutusyksikkö, jota yhdistää samasta ongelmasta tai asiasta puhuminen” (Jukka Aaltonen).
• Perheterapiassa pyritään löytämään perheessä ja heidän sosiaalisessa verkostossaan olevat myönteiset voimavarat ja mahdollisuudet.
• Perheterapiassa tarkastellaan mm. vuorovaikutusta ja sitä miten ihmiset ovat suhteissa toisiinsa. Kaikilla meillä on tai on ollut perhe ja ihmissuhteita, jotka vaikuttavat meihin. Nämä suhteet voivat parhaimmillaan auttaa ja kantaa meitä vaikeidenkin tilanteiden yli tai pahimmillaan ylläpitää yksilöllisiä mielenterveyden häiriöitä ja estää kehityksellisesti rakentavia ratkaisuja.
• ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen” – jo pienillä muutoksilla saattaa olla ratkaisevia vaikutuksia vaikeaksi koettuun asiaan.

Milloin perheterapiaan?

• Perhettä kohtaavissa haasteissa, joita saattavat olla eri mielenterveyden sairaudet ja häiriöt jollakulla perheen jäsenellä, sosiaaliset ja vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat, päihdeongelma, konfliktit perheessä, lapsen kehityksen haasteet, lasten ja nuorten ongelmat, vanhemmuuden tuen tarve, nepsy-perheen arjen sujuvoittaminen, kriisit ja vakavien fyysisten sairauksien / menetysten kohtaaminen. 
• Perheterapia soveltuu hyvin kaikenikäisten perheiden tueksi. Sen on todettu tukevan muitakin hoitomuotoja ja olevan hyödyksi esim. dementiaa sairastavan henkilön hoidossa. 
• Pari- ja perheterapiaan voi hakeutua myös ennaltaehkäisevässä mielessä, pohtimaan asioita ja niiden merkityksiä ennen kuin niistä muodostuu ongelmia tai ihan vain oppiakseen tuntemaan itseä ja toista paremmin sekä yhdessä elämisen taitoja. Mm. uusioperheissä tulee vastaan useita kysymyksiä, joihin on hyvä miettiä tämän perheen toimivat mallit.

Vanhempainohjaus liittyy usein tärkeänä osana lapsen omaan psykoterapiaan ja siihen voi saada Kela-tukea. 

Vanhempainohjaukseen voi tulla erikseenkin missä tahansa kasvatukseen tai esimerkiksi Nepsy-arkeen liittyvissä pulmissa.

Lapsen kehitysvaiheet, erityistarpeet, käyttäytyminen tai perheen erilaiset kriisit ovat vanhemmuutta koettelevia asioita. Miten olla ja toimia sekä tukea lasta näissä tilanteissa? Vanhempainohjaus tarjoaa tukea ja keskusteluapua vanhemmuuteen.

Tavoitteena on auttaa vanhempia vahvistamaan suhdetta lapseen sekä löytämään keinoja arjen haasteisiin, kasvatukseen ja huolenpitoon. Keskusteluissa käydään läpi lapsen kehitysvaihetta, tarpeita, mahdollista ongelmallista käyttäytymistä, sen taustatekijöitä ja ylläpitäviä tekijöitä jne. Yhdessä pyritään löytämään ymmärrystä ja keinoja, jotka auttavat lasta voimaan paremmin, vanhempia toimimaan vanhempina ja jaksamaan paremmin sekä keinoja tunteiden säätelyyn ja mahdollisen negatiivisen kierteen purkamiseen.

Jo yhdestä tapaamisesta voi olla apua tilanteessanne, joskus muutokset taas vaativat pidempää tukea ja seurantaa. Ota rohkeasti yhteyttä, älä jää yksin. 

Mitä nopeammin löytyy keinoja muuttaa ei-toivottua suuntaa kohti kestävämpää ja rakentavampaa yhteiseloa, sen paremmin sekä lapset että vanhemmat voivat.

• Jo muutamasta tapaamisesta psykoterapeutin kanssa voi olla apua. Joskus saattaa riittää kertakäyntikin. Kun yksin mietittyä asiaa saa sanoitettua ja käsiteltyä – voi helpotus ja oivallus tilanteeseen syntyä nopeastikin ja syntyä pysyviä muutoksia.
• Lyhytpsykoterapia on psykoterapeutin kanssa toteutettava tavoitteellinen ja lyhytmuotoinen (yleensä 5-25 tapaamista) terapia, jolloin keskitytään asiakkaan esille nostaman 1(-2) teeman käsittelyyn. Se on tehokas hoitomuoto moniin mielenterveyden haasteisiin, kuten masennukseen ja ahdistukseen.
• Yhdessä psykoterapeutin kanssa luodaan tavoitteet ja pohditaan keinot tavoitteeseen pääsemiseksi sekä tuetaan sitä. Työskentelyn tukena käytetään usein erilaisia kotitehtäviä ja psykoterapiakäynneillä tehtäviä harjoituksia. Tapaamiset pidetään tiiviinä, n. 1 x/vko. 
• Pääpaino on ratkaisu- ja voimavarakeskeisyydessä sekä kognitiivisissa harjoitteissa. Psykoterapia on ihmisen psyykkisen terveyden, työkykyisyyden ja toimivuuden lisäämiseen tähtäävä psykologinen hoitomuoto.
• Monien työpaikkojen työterveyssopimus tai vakuutus kattaa lyhytpsykoterapian ja he voivat tarjota työntekijöilleen tarvittaessa mahdollisuuden lyhytpsykoterapiaan hakeutumiseen, joten kannattaa tiedustella asiaa myös työterveyshuollosta.