Työnohjausmuodot

Työnohjausta voidaan toteuttaa erilaisin kokoonpanoin: yksilö-, ryhmä- tai työyhteisötyönohjauksena. Se on mahdollista toteuttaa joko itsenäisenä kokonaisuutena tai yhdistää muihin koulutus- ja kehittämisprosesseihin.

 

Yksilötyönohjaus

Yksilötyönohjauksen valitseminen on suositeltavaa esimerkiksi silloin kun työyhteisössä ei ole samaa työtä tekevää vertaistyöntekijää (esim. johtajat ja esimiehet), joilta saisi kollegiaalista tukea ja joiden kanssa ryhmätyönohjaus olisi mahdollista toteuttaa. Yksilötyönohjaus on paikallaan myös kun työntekijä on uusien haasteiden edessä, työ on kuormittavaa tai tarvitsee tukea suurten muutosten pohtimiseen ja omaan jaksamiseensa työssä. Työnohjauksen eri muodoista, yksilötyönohjauksella voidaan yksilötason kysymyksiin vastata parhaiten, mikä tekeekin tästä työskentelymuodosta erittäin käyttökelpoisen ja tehokkaan.

Yleisenä tavoitteena voidaan pitää ohjattavan voimavarojen saamista käyttöön oman työn hallintaan paremmin sekä ohjattavan tukemista ammattitaidon ylläpitämiseen, ammatilliseen kasvuun ja kehittämiseen.

”Yksilön kehittyminen ja muutos heijastuvat koko työorganisaatioon ja kehittävät sitä ohessa.” (Hallamaa-Numminen, 2011)  

 

Johdon ja esimiesten työnohjaus

Organisaatiossa esimiesasemassa olevalle yksilötyönohjaus voi olla apuna oman johtamistyön ja esimiesroolin selkiyttämisessä ja antaa tukea hankalissa työtilanteissa, muutosjohtamiseen tai henkilöjohtamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä edistää vuorovaikutussuhteiden toimivuutta mm. oman itsetuntemuksen myötä.

 

Ryhmätyönohjaus

Ryhmätyönohjaus sopii henkilöille, joiden työnkuva on samantapainen ja joita koskettavat samantyyppiset asiat. Ryhmätyönohjattavien ei tarvitse olla samasta työpaikasta / työyhteisöstä, vaan ryhmä koostuu esim. eri yksiköiden esimiehistä tai saman ammattikunnan edustajista. Työskentelyssä käsitellään pääsääntöisesti joko yhteisiä, työstä esiin nousevia ilmiöitä tai teemoja tai työhön liittyviä tapauksia (case-työskentely), jotka kytketään laajempaan, kaikkien paikalla olevien työhön liittyvään kontekstiin. Keskeistä on ohjattavien oman henkilökohtaisen kasvun, voimavarojen ja identiteetin tutkailu suhteessa ryhmän yhteiseen tehtävään. Kyse on työhön liittyvien tunteiden jakamisesta ja oman toiminnan tutkimisesta yhdessä ryhmän ja ohjaajan kanssa. Ryhmätyönohjauksessa on mahdollisuus peilata omia käytäntöjään toisten käytäntöihin, saada niistä ajatuksia ja tukea omiin suunnitelmiin ja tavoitteisiin.

 

Työyhteisön työnohjaus

Työyhteisön työnohjaus on ryhmätyönohjausta ryhmälle, joka koostuu samasta työyhteisöstä. Henkilöt tekevät työtä yhdessä, samassa työpaikassa ja heillä on yhteinen työhistoria takanaan. Työnohjauksessa käsitellään työhön ja työyhteisöön liittyviä kokemuksia ja etsitään uusia näkökulmia ja toimintatapoja.

Työyhteisön työnohjaus palvelee erityisesti silloin, kun tavoitteena on tukea työyhteisöä keskinäisessä vuorovaikutuksessa, miettiä työn tavoitteita ja kehittää työtoimintoja. Työyhteisötyönohjauksen tavoitteena voi olla esim. työyhteisön ja koko yhteisen toiminnan kehittämiseen tai työpaikan ilmapiirin ja vuorovaikutuksen parantamiseen tähtääviä asioita, yhteiset pelisäännöt tai moniammatillinen yhteistyö.

Työnohjaus on parhaimmillaan ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyä, jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä. Se mahdollistaa työhön liittyvien haastavienkin asioiden käsittelyn luottamuksellisesti. Tavoitteena on mm. lisätä ryhmän jäsenten ymmärrystä itseään, työtään ja työyhteisöään kohtaan.

Organisaation ja toimintatapojen muutostilanteissa ulkopuolinen työnohjaaja voi auttaa rakentamaan työyhteisön / organisaation yhteistä ymmärrystä siitä, miten uudessa tilanteessa ollaan ja edetään.

 

Kriisityönohjaus

Työelämään, kuten inhimilliseen elämään yleensäkin, saattaa sisältyä ajoittain äkillisiä kriisejä, jotka voivat alentaa merkittävästi työn toteuttamisen edellytyksiä.

Yksilötyönohjausta voidaan hyödyntää erityisesti tilanteissa, joissa kriisin läpityöstäminen vaatii kahdenvälistä vuorovaikutusta tai jossa kriisi koskettaa ensisijaisesti yksilöitä. Tällainen työnohjaus muistuttaa paljolti terapiaa ja suurimpana erotuksena näiden välillä voidaankin pitää työnohjauksen ohjattavan työhön liittyvää sidosta.

Ryhmämuotoisena kriisityönohjaus on yleensä lyhytkestoista ja konsultatiivista. Tuolloin työskennellään keskitetysti tietyn ongelman ratkaisemiseksi siten, että eri osapuolten näkökulmat tulevat huomioiduiksi mahdollisimman hyvin. Ulkopuolisen avun myötä työyhteisöjen ja ihmisten välisiin ongelmiin ratkaisut ja keinot saatetaan löytää hyvinkin nopeasti.

 

Tärkeintä työnojauksessa on aina työnohjaajan ja ohjattavan (ohjattavien) välinen vuorovaikutus, minkä avulla asioita ja tilanteita voidaan tarkastella. Tähän liittyen dialoginen vuoropuhelu ja reflektointi voidaan nostaa yhdeksi tärkeäksi työmenetelmäksi. Lisäksi työnohjauksessa voidaan käyttää tukena ja havainnollistajana erilaisia toiminnallisia ja sosiometrisiä menetelmiä, NLP:tä tai erilaisia ongelmanratkaisumenetelmiä.